Psicología de la pobreza: limosna mayirinakax pisinkañax garantizatäñapatakiw mayipxi

Карьера

Psicología de la pobreza ukat mä pisin jakasir jaqin amuyt’awipa, complejo de falta de dinero y pobreza – kunats pisin jakasirinakax pisinkañarux jawst’apxi, ukat qamir jaqinakax qullqiruw jawst’apxi. Uka jisktʼar qhanañchañatak chʼamachasiñäni. Ukat jukʼamp wakiskirïki ukajja, ¿kunsa uka toqet lurasma, uka complejo limosnerojj jumar llakisiyaspa ukhajja? Aka qillqatax mä serie de posts ukarjam luratawa, canal OpexBot Telegram ukan , ukax qillqirin amuyupampi ukhamarak AI ukan amuyupampix yapxatatawa.

¿Kunatsa qamirinakajj jukʼamp qamirïpjje, pisinkirinakajj pisin jakasiñ thayat qhespipkaspa uk jisktʼasirïtati?

Mä razonax Richard Thaler jupaw qhanañcht’awayi ukatx jupax “qallta riqueza efecto” sasaw sutinchawayi. Yatiqañ utan jaya sarnaqäwinak guststa ukhaxa, “Ideas fundamentales del mundo financiero” sat libro uñxattʼäta. Evolución”: Peter Bernstein ukat juk’ampinaka. Khitinakatix jisk’a retellings ukar munapki jupanakatakix nayax esencia ukar arsuñ munta. Richard Thaler jupax qullqi tuqit jan mayjt’ir amuyunakax jan utjatapat yant’añatakiw mä yant’äw luratayna. ✔ Jupax mä tama yatiqirinakaruw jawillt’awayi, sapa maynix 30 USD atipjatap amuyt’apxañapataki. Ukatxa pä amtawiw utji: mä qullqi liwxataña ukat, p’iqinaka jan ukax chuymanak mistuni ukarjamaw juk’amp apsuña jan ukax 9.00 churaña. Jan ukajj janiw uka qollqejj kunjamatsa tʼijtʼayañamäkiti. 70% sujetos ukanakax mä qullqi liwxatañ amtapxäna. ✔ Qhipürux Thaler jupax yatiqirinakaruw uka jan walt’äw amtawayi. Qalltan capitalapax cero ukhamawa, ukatx aka amtawinakat mayniruw ajlliñama: mä qullqi liwxatasinx 39 dólares ukjaw p’iqinakar uraqir purini, jan ukax 21 dólares ukjaw chuymanakar uraqir purini. Jan ukax jan jaytjañamäkiti ukat garantizatawa $30. 43% yatiqirinakakiw risqi lanzamiento ukar iyaw sapxi, mayninakax mä garantizada ganancia ukar munapxi. Uka tuqitxa akham sañ muniukat tukuyañatakix pachpakiwa. 30 dólares ukhat qalltasksta jan ukax cero ukhat qalltasksta ukhaxa, sapa kutiw garantizatäki uka qullqimp chikachasiñax utji. Ukampirus yatiqirinakax kunayman munañanakap uñacht’ayapxi, ukhamatw jan mayjt’irïtap uñacht’ayapxi. Thaler jupax uka jan walt’awix “qallta riqueza efecto” sasaw sutinchawayi. Bolsilloman qullqinïsta ukhaxa, jan walinakaruw purisma. Ch’usakïchi ukhaxa, ukhamax 30 USD garantía ukamp apsuñax wali askiwa, jan ukax 21 USD uk katuqañ jan walt’äwimp anatt’añat sipansa. Ukat akax janiw mä abstracción ukhamäkiti. Chiqpach pachanx uka efectox janiw jisk’a wakiskirïkiti. Ukat janiw qullqituqit sectorankikiti. Pisinkirinakatakix, jaya pachan pisinkañax estable ukax “riesgo” qamirïñat sipanx juk’amp jak’ankiwa, ukampirus mä qullqi chhaqhayañax utjaspawa. Jiltañat sipansa, juk’amp ch’amampiw jark’aqañ munañax utji, yaqhip jan walt’awinakax utjkchispas ukhama. Ukax logica contraw sañ muni, ukampis axsarañanakax janiw ikipkiti. Ukampis janiw taqe kunas ukham jan suytʼäwinïkiti. Jan walt’äw uñt’ayañax chikat askichawiwa. Jumatï amuytʼasis uñchʼukïta ukhajja, . ukat ukax janiw mä jan walt’äwis utjkiti, jan ukasti mä amuyun uñacht’äwipawa. Uka marcos artificiales ukanakatw mistuñasa. Pisin jakasirinakan costumbrenakapa:Psicología de la pobreza: limosna mayirinakax pisinkañax garantizatäñapatakiw mayipxi

Ukhamarus mä yant’awi: pisinkañamp qamirïñamp amuyañatakix kunatix wakiski ukax mä metrónomo ukamp qhanañchatawa

Pisinkañax contagioso ukhamawa, ukhamarakiw qamirïñax contagioso, mä experimento ukaw lurasiwayi. Metrónomos ukanakax mä plataforma movimiento ukan uchatäpxänwa, ukax qalltanx aleatoriamentew sarnaqäna. K’achat k’achat jupanakan sarnaqawipanx sincronizado ukhamaw tukupxäna. Ukax kunayman jakhüwinakampiw irnaqäna. Kawkïr chiqarus jilpachanix liwxatapxäna, plataforma ukat taqiniw ukaruw sarapxani. Jaqinakampixa ukhamarakiwa. Pachamamanxa jaqiruxa luraraki. ¡Suma empresar mantañamawa, suma suma irnaqir jaqinakamp sincronización lurañataki ukat sapa kuti nayrar sartañataki! https://youtu.be/tJaTxfRPvGI Desmotivados, tóxicos, jan principios ukat simplemente q’añu jaqinakarux jaqunukuta, jupanakax plataforma ukarux jan wali thakhinjam liwxatapxaspawa.

Mä AI taqi kun yatirix ¿kuns amuyt’i mä pisin jakasir ukhamarak qamir jaqin amuyunakapatxa?

Aka amparamp qillqt’at amuyunakax aka jiskt’äwinakatx inteligencia artificial ukan amuyunakapat apthapitawa: mä limosnero tuqit amuyt’aña, mä qamir jaqit amuyt’aña, pisin jakasir jaqin complejo, mayt’asir amuyt’aña. Qillqatax opexflow recursos ukan kamachinakaparjamaw mayjt’ayata, jan AI ukan amuyunakapar mayjt’ayasa. Jichha pacha sociedad ukanx pisinkañ amuyunakax nayraqatax jan materiales ukanakan jan utjatapampiw uñt’ayasi. Ukampirus yaqhax utjarakiwa, janiw juk’amp wakiskirïkiti aka jan walt’awitxa – psicología ukax pisin jakasirinakamp chikt’atawa. Pisinkañax mä jaqin estado psicológico, sarnaqawipar ukhamarak amuyunakaparux wali ch’amanchatawa. Jan ch’amanïñjam jikxatasiña, jisk’a autoestima ukat jan suyt’äwinïñax qullqi tuqit jan walt’äwinakan uñjasirinakan jakäwipanx wali wakiskiriwa.Psicología de la pobreza: limosna mayirinakax pisinkañax garantizatäñapatakiw mayipxiMä elemento clave de la psicología de la pobreza ukax sapa kuti estrés ukawa. Qullqi tuqit jan waltʼäwinakax sapa kutiw estrés ukat llakisiñaruw puriyistaspa, ukat ukax jaqin jañchipansa chuymapansa jan waliruw puriyistaspa. Ukham psicológico jan walt’awinakax kunayman amuyun jan walt’awinakaruw puriyaspa, sañäni, llakisiña, llakisiña ukat ikiñ tuqit jan walt’awinaka. Ukhamarus, pisinkañax procesos cognitivos ukat amtawinak racionales ukanakarux jan waliruw puriyaspa. Qullqi tuqit sapa kuti jisk’achañax jutïr pachataki ukhamarak jaya pacha amtanakar mä juk’a uñjañaruw puriyaspa, ukhamarak ch’amanchawinakas ukat suyt’awinakas jan ch’amanïñapataki. Ukhamaraki, psicología de la pobreza ukax jan wali imágenes sociales ukanakar uñstayañaruw puriyaspa, ukax wali askiwa. Jist’antatäña misantropía ukat agresividad ukax awisax sapa kuti jan walt’ayat chiqan jakañanx jan walt’awinakaruw tuku. Pisinkañamp t’aqhisit jaqinakax chuym ust’ayasisa ukat jan chiqapar uñjataw jikxatasipxaspa, ukax protesta ukat ch’axwawinakaruw puriyaspa. Ukampirus janiw armañasäkiti, pisinkañ tuqit psicología ukax janiw mä jan jark’at lurawikiti, ukat walja jaqinakaw uka jan walt’äwit mistuñatakix ch’am jikxatapxi. Wali askiw yanapt’añaxa, qullqi tuqita ukhamarak psicológico tuqita, khitinakatix jan walt’awinakan uñjasipki ukanakar yanapt’añataki. Psicología de la pobreza ukar amuyt’añax wali askiwa programas ukat yanapt’äwinak lurañataki, ukax jaqinakarux janiw qullqi tuqitk atipjañatak yanapt’kaniti, jan ukasti chuyma tuqitsa. Janiw yänak churañakix wakiskiti, jan ukasti, maynix kuntï lurañjamäki ukar kutt’ayañatakiw yanapt’añasa, ukat kuntï lurañjamäki ukar iyawsäwimp yanapt’añasa. Akhamatjama, Psicología de la pobreza ukax mä ch’amäki ukat walja tuqinakat uñt’atawa, ukax uñjaña ukat uñakipañaw wakisi. Ukax uñacht’ayiwa, qullqi tuqit sipansa, pisinkañax jaqin amuyupan ukhamarak sarnaqawiparux wali jach’a ch’amanchawiwa. Uka chiqa uñt’aña ukhamaraki yanapt’añataki amtanaka apsuñaxa mä chiqaru ukhamaraki jaqinakaru uñt’ayañataki. Mä suma chimpuw pisin jakasirinakan ukhamarak qamir jaqinakan amuyunakapata ukhamarak lurawinakapa mayjt’awipata:Psicología de la pobreza: limosna mayirinakax pisinkañax garantizatäñapatakiw mayipxi

Ukat yaqha yatxatäwix pisinkañ, qamirïñ ukat jupanakan mayj mayjätapat: qullqix llakinak chhaqtayi janiw mä uñacht’äwimpikiti, jan ukasti chiqpachanwa

Pisinkañax llakiwa – chiqpach, phichhanta ukat jan aguantañjama. Aka yatiyawix mä yatxatäwin uñt’ayatawa, ukanx 1,3 millones jaqinakaw 146 markanakat chikancht’asipxäna. Chikancht’asirinakarux sapa phaxsi qullqi jikxatatanakapat jiskt’asiwayi, ukatx qharüruw JANIW usuchjasipxatapat jiskt’asiwayi. Jisk’a qullqin jaqinakax juk’ampiw llakisipxäna. Sociólogos jupanakax akham amuyapxi, jañchin usuchjasiñax disonancia cognitiva ukaw utji, jiskt’asir jaqin jakawipampi ukhamarak anqäx pachan mä suma uñacht’äwipampi. Estrés, irritación, depresión, ataques de pánico, ukat ukham luraña. Payïr razón ukax emocionalmente jan aguantañjamawa mä jaqix, jutïrin jan atinisiñapataki, necesidades básicas ukanakar phuqhañataki, meta número uno. Sinti estrés ukanx p’iqix janiw aguantañjamäkiti ukat yaqhip psicológico usunakax “destiladas” jañchin usuchjasiñaruw tuku.

¿Kunsa uka cheqa yatichäwimpejj lurañasa?

Nayan amuyt’awijax qhanawa: usuchjasiñanak chhaqtayañatakix kunatix utjki ukx qullañaw wakisi. Mä nivel de vida ukar puriñamawa kawkhantix estado emocional ukax estable ukhama. Jan ukax ch’uxña quqanakan chiqaparjam yatintañamawa ukat jach’a amtanakar jaytañamawa. Ukampis akax sintomanakat samarañ tuqitwa. Ukat akax mä jan walt’awiwa ukat mä juk’a pachatakikiwa. Derrotador ukhamaraki.

info
Rate author
Add a comment