Barreeffamni kun kan uumame barreeffamoota walduraa duubaan OpexBot Telegram channel , mul’ata barreessaa fi yaada AI’n dabalamee. Yeroon qabeenya hunda caalaa gatii guddaa qabuudha, gatiin isaas namni hundi hin hubatu. Jireenya keessatti, invastimantii keessatti, of fooyyessuu keessatti, daandii filachuu keessatti yeroo hunda yeroo adda duree kaa’uu qabda. Dhugaadha, tokkoon tokkoon keenyaaf cimsee kan daangeffame waan ta’eef yeroo bulchuu, gatii itti kennuu fi sekondii gatii hin qabne naannootti facaasuu dhiisuu barachuun barbaachisaa dha. Haasofnaa? Gatiin yeroo maali, akkamitti bulchuu, qabeenya yeroof bakka hin buune kunuunsuu, maaliif guyyaa guyyaan yeroof gatii kennuu si barbaachisa? 
Qabeenya gatii guddaa qabuu fi gatii xiqqaa qabu: yeroo
Qabeenyi hin haaromfamne – yeroo akka jiru beekamaadha. Garuu ogummaadhaan invast gochuun ni danda’ama – fayyaa fi beekumsa irratti. Isaan kun invastimantiiwwan dhumarratti yeroo nuuf bitanidha. Namoonni fayyaa qaban fooyya’aa fi yeroo dheeraa jiraatu. Akkasumas namoonni fayyaa fi baratan qaroo, dureeyyii fi adda addaa dha. Sababa tokko tokkoon namoonni qabeenya kana qisaasessuu barbaadu. Qabeenya haala hin hafnee fi bakka hin buuneen baala’aa jiru. Sekondii, sa’aatiin, guyyaa fi waggoonni darbu. Of kireeffanna, saantimaaf yeroo tokko tokko. Beekumsaa fi humna keessan. Akkasumas yeroo. Yeroo kee meeqatti gurgurta, yeroo, akka waliigalaatti, kan kee hin taane keessatti sa’aatiin jireenya keetii meeqa gatii qaba? Lakkooftee? 
Waan bilisaan hojjettu hojjechuun namatti tola. Waan jaallattu hojjechuu fi humna si guutuu qabda. Maallaqnis oomisha cinaa gammachuu jireenyaa qofaadha. Garuu hojiin bohaartii ati jaallattu (maaliif gara daldala jaallattutti hin jijjiirtu?) jireenya kee keessatti hin lakkaa’amu. Jireenyi walxaxaa dha. Yeroo tokko tokko immoo, galma tokko galmaan ga’uuf yeroo kee gurguruu qabda. Garuu homaa gochuun si hin barbaachisu. Akkasumas maaliif qabeenya jiru hin fayyadamnu, hanga danda’ametti qabeenya hin haaromfamne – yeroo qusachuu. Yeroo namoota biroo bitachuu dandeessa. Hojiidhaan. Muuxannoo fi beekumsa namoota birootiin. Adeemsa kamiyyuu keessatti adeemsa idilee kennuudhaan. Carraa guddinni teeknooloojii nuuf kenneen. Yeroon qabeenya hin madaalamnedha. “Yeroon qabaadha” jechuun battalumatti gara hubannoo carraa darbeetti jijjiirama. Namoonni siree du’aa irra jiran baay’een isaanii waan hin hojjenne ni gaabbu. Waan isaan hojjetanitti namni gaabbu hin jiru jechuun ni danda’ama. Maallaqni, konkolaataan, manni yoo daqiiqaan keessan dhume tinsel ta’a. 
Oduu gammachiisaa irra caalaan keenya ammallee YEROO qabna. Yeroon abjuu kee dhugoomsuudhaaf waan tokko hojjechuu jalqabdu. Yeroo baay’ee sodaan tarkaanfii jalqabaa akka hin fudhanne si dhorka. Garuu amma waan tokko hojjetamuu danda’a.
Akka Pareto jedhutti: carraaqqiin %20 bu’aa %80 kenna. Oomishtummaan %80 yeroo %20 fudhata. Qajeelfamni 20/80 naannoo jireenyaa kamiyyuu keessatti fayyadamuun ni danda’ama.
Gaaffii of gaafadhu qofa. Yeroo kee keessaa %80 hojiiwwan akkamii irratti dabarsitu, galii kee keessaa %80 maaltu siif fida? Yeroo baay’ee kunniin wantoota adda addaati. Gammachuu kee keessaa %80 maaltu siif fida, garuu yeroo kee %20 qofa irratti dabarsitu? ‼ Seerri Paaretoo qoricha qoricha osoo hin taane, jireenya kee alaa ilaaluuf si gargaara. Waan hundumaa madaala, itti gaafatamummaa fudhadhuu har’a waa jijjiiruu jalqabi. Seerri 20/80 eessatti siif hojjeta? Mee comment irratti haa mari’annu. https://youtu.be/yi-OK-YyJCQ
Gatiin yeroo
Addunyaa ammayyaa, bakka wanti hundinuu dafee jijjiiramee fi dhaqqabamaa ta’u keessatti yeroon qabeenya gatii guddaa qabu dhugaa ta’a. Yeroo baayyee akkamitti hojii xumuruuf, kaayyoo keenya galmaan ga’uufi abjuu keenya galmaan ga’uuf yeroo akka hin qabne ni dubbanna. Garuu yeroon baayʼee nuuf barbaachisaa kan taʼe maaliifi? Yeroon gatii akka qabaatu wanti jalqaba godhu duubatti deebi’uu dhabuu isaati. Sekondii, daqiiqaa fi sa’aatiin darbu hundi yoomuu deebi’ee hin dhufu. Tokkoon tokkoon keenya jireenya keenyaaf yeroo cimsinee murtaa’e waan qabnuuf osoo waan tokko irratti dabarsinu carraa waan biraatiif itti fayyadamuu dhabna. Yeroo kee ogummaadhaan fayyadamuu jechuun waan caalu galmaan gaʼuu fi caalaatti buʼa qabeessa taʼuu jechuudha. 
Haa ta’u malee yeroon isaas daangeffamee waan ta’eef gatii qaba. Jireenyi daangaa akka qabu hundi keenya ni beekna, yeroo hammamii akka isa hafes namni keenya hin beeku. Kun yeroo daran gatii guddaa fi barbaachisaa taasisa, sababiin isaas yeroon waan hiika hin qabne ykn gatii hin qabne irratti qisaasessuu hunduu waan gatii guddaa qabuu fi hiika qabu uumuuf carraa bade waan ta’eef. Kana malees, yeroon qabeenya bitachuu ykn dabalataa argachuu hin dandeenyedha. Qabeenyi qaamaa, maallaqni fi aangoo kamiyyuu baduu fi deebi’ee argamuu danda’a, yeroon dhabnu garuu bara baraan kan darbe ta’ee hafa. Nama biraa maallaqa ykn waan tokko gaafachuun salphaadha, garuu yeroo daqiiqaa ykn sa’aatii biraa gaafachuun hin danda’amu. Dhumarrattis yeroon qulqullina jireenya keenyaa waan murteessuuf gatii qaba. Akkaataa yeroo keenya itti dabarsinu baay’inaan fayyaa keenya, haala miiraa fi hariiroo namoota biroo wajjin qabnu murteessa. Yeroon guddina dhuunfaa, barachuu, hariiroo cimsuu fi kaayyoo mataa keenyaa galmaan gahuu irratti dabarsinu quufa fi gammachuu nuuf argamsiisa.
Yeroo bulchuu: salphaa miti, garuu ni danda’ama
Kanaaf, yeroon qabeenya gatii guddaa qabuu fi tokkoon tokkoon keenya baay’ina muraasaan qabnudha. Gatii isaa hubachuun keenya ogummaadhaan itti fayyadamuu fi gara wanta baayʼee barbaachisaa taʼetti akka qajeelchinu nu dandeessisa. Yeroo haala jireenyi badhaadhina, bu’aa ba’ii fi gammachuun guutamtutti fayyadamuun gaariidha. Jireenya keenya keessatti qabeenyi gatii guddaa qabu yeroo waan ta’eef akkamitti akka bulchan, akkamitti akka hojjennu barachuun barbaachisaa dha – qajeelfama tartiiba:
